Keskiviikko piti ottaa rauhallisemmin, kun edellinen päivä ajettiin
koko ajan. Toisaalta ajamaan oltiin tultukin, joten ei voinut vain jäädä
paikoilleen makoilemaan. Päätettiin ajella Saksan puolelle. Surffattiin Eevan
koneella netissä ja katsottiin missä on lähin Polo tai Louis. Lähin löytyi
heti Baselin vierestä Lörrach'sta. Sinne siis ajettiin motaria pitkin kun
oltiin aamupala ensin syöty ja eväitä tehty. Motaria ajaessa näkyi vastaan
tulevan hirvittäviä ruuhkia. Taisivat enimmmäkseen johtua erään tunnelin
tietöistä. Näkyi kyllä Baselin rajalla, Saksan puolella, olevan mieletön
jono rekkoja odottamassa tulliin. Meistä ei oltu kiinnostuneita kumpaankaan
suuntaan rajaa ylittäessä. Tuntui kyllä siltä että moottoritietarraa taisi
tullimies katseella pyörästa etsiä. Se osui hänelle helposti silmään kun
olin liimannut sen pleksin sisäpuolelle ja se loisti selvästi ulospäin.
Kannattaa siis ostaa tuo tarra, tai ainakin ajaa sitten jotain muuta kuin
motaria ulos Sveitsistä.
Lörrachiin
löydettiin ihan suoraan ja Polokin pienen kaupunkikierroksen jälkeen. Oli kiva
käydä tarjontaa kurkistelemassa ja kaikki taisivatkin tehdä pieniä ostoksia,
suunniteltuja ja heräte sellaisia. Polon jälkeen piti käydä muutama
autoliike katsomassa. Samalla kadulla olikin merkkiliikkeitä ja niiden, melko
vaatimatonta, vaihtoautovalikoimaa katselimme. Ei sytyttänyt ja isompia
liikkeitä olisi pitänyt olla, jotta tarjontaa olisi ollut paremmin.
Kaupungilla piti käydä jossain tavaratalossa, mutta Olli alkoi jo tuskastua
kuumuuteen ja ehdotti jo ajamaan lähtöä. Aamulla lähtiessä lämpötila oli
27 astetta varjossa eikä tässä vaiheessa ainakaan yhtään vähempää.
Kenelläkään ei oikeastaan ollut hinkua kaupungille, joten päätimme lähteä
ajamaan pienen lenkin kautta takaisin Burgdorfiin.
Edellisenä
päivänä olimme katselleet reittiä Jura-vuoriston puolelta. Mukana oli
edellisenä päivänä saksalaisilta motoristeilta saatu maisemareittikartta ja
siitä oli katsottu "vihreää tietä" takaisinpäin. Heti Saksan
puolelle pikkuteitä pitkin ajettua tuli todettua, ettei tuo maisemakartta
sovellu suunnistukseen, ainoastaan suunnitteluun. Oikea polku ei aivan löytynyt
joten ajoimme motaria pitkin alaspäin, kunnes motari meni reitin läpi.
Motarilta pois ja pienen maissipellon laitaan hakemaan varjoa ja eväitä
napostelemaan. Eevalta lainatun paremman Sveitsin maantiekartan avulla
katselimme reitin, joka menisi parin pienen ylityksen yli.
Tie
oli hyvää ajaa, mutta "oikaisimme" hieman yhden pienen ylityksen
kautta. Tie oli aika huonoa, vauhtia ei oikein voinut pitää ja
vastaantulijoita piti väistää aivan tien reunaan. Balsthalista löydettiin
taas oikea tie jota seurattiin Passwang-ylitykselle. Tuo solatie oli kyllä kiva
ajaa, muttei kuitenkaan mitenkään mielenkiintoinen varsinaisten Alppien
ylityksiin verrattuna. Juran ylitykset ovat kilometrin luokkaa, joten eivät
korkeudellakaan pärjää eilisille teille.
Päätimme, että ajetaan suorinta tietä Bieliin ja sitä kautta takaisin
Burgdorfiin. Tuossa vaiheessa olisi pitänyt ajaa 
takaisin,
sillä eteneminen Laufenin - Delemontin - Moutierin kautta Bieliin oli aika
hidasta ja tie vain paikoin hyvä ajaa. Tie oli kyllä hyvä, mutta liikennettä
oli aivan liiaksi. Bielin kautta
mennessä oli kylttien mukaan pakko ajaa koko kaupungin läpi ja se oli sekä
hidasta, että kuumaa. Lopulta kuitenkin päästiin motarille ja sitä kautta
aika nopsasti takaisin Burgdorfiin.
Kämpällä totutusti ketjujen rasvaus ja Eeva teki matkalaisille jälleen
ruokaa. Täksi illaksi oli sovittu raglettea ja se todella maistui, ainakin
minulle. Kyllä sveitsiläiset ovat hyviä tekemään noita juustoja ja
keksimään eri tapoja syödä niitä. Ruokailun jälkeen taas suunniteltiin
seuraavaa päivää. Päätimme, että perjantaista tulee löysä ajopäivä,
jotta jaksaa ajaa takaisin satamaan. Torstai olisi siis todellinen ajopäivä.
Kuuntelimme vinkkejä ja laskimme kilometrejä. Päädyimme ettemme ajaisi
vihjeenä tullutta Simplonia ja Italian puolta vaan pysyisimme
"nurkilla".
Näkymä Passwang'ilta etelään.
