Jussi Uusipaavalniemi

St. Moritz Cup 2004

Reissulle piti lähteä neljä Pingviiniä, mutta Hessu jätti viime tipassa lähtemättä. Minä ja Henttosen Make pakkauduttiin mersuun ja mentiin laivalla yli. Jukka Savonen tuli normaaliin tapaansa lentäen. Torstai-illan lähtö ja laivamatka meni rauhallisesti visaillessa ja pelatessa. Perjantai-aamuna oltiin Tukholmassa ja mentiin hakemaan Jukka Arlandasta.

Hotelli oli tällä kertaa Mornington Hotel Brommassa. Se oli selvästi lähempänä kuin normaalisti käytetty Ibis-hotelli Lundan teollisuusalueella. Hinta oli kutakuinkin sama. Plussana oli hauska futispeli ja biljardi alakerrassa. Niitä tulikin pelailtua aika paljon.

Ensimmäinen peli meni vähän liiankin hyvin. Pelasimme vanhempaa herrasmiesporukkaa vastaan, jossa kipparina oli kaveri, joka pelaisi senioreiden MM-kisoissa samana vuonna kipparina. Voitimme matsin tosiaan aika selvästi, eikä välttämättä pelkästään omilla heitoilla. Ehdimme jo keskustella Marianne Lundquistin kanssa tasoituksemme oikeellisuudesta. Menimme kuitenkin hyvillä mielin hotellille kisailemaan, aamulla oli aikainen peli tiedossa.

Lauantai-aamu alkoi hyvällä aamupalalla. Hyvissä ajoin mersuun ja matkalle hallille. Heti hotellilta tielle päästyä se sitten tapahtui. Hirveä pamaus autosta! Kone kävi, mutta kaasun painamisella ja vaihdekepin asennolla ei tuntunut olevan merkitystä. Jukka jäi heti pois kyydistä ja meni takaisin hotellille soittamaan taksia. Liu'uttelin auton takaisin hotellin parkkipaikalle. Onneksi hotellilta matka alkoi ylämäkeen, joten takaisin pääsi helposti.

Taksi tuli ja menimme sillä hallille. Ajatukset olivat jo turnauksessa ja siinä, miten selvittäisiin sunnuntaista, jos ollaan jatkossa. Turnausen luonteeseen kuuluu, että kaikki kahdeksan joukkuetta, jotka ovat sunnuntaina vielä mukana, pelaavat kolme ottelua. Siis pelejä olisi aamusta laivan lähtöön.

Pikaisen miettimisen tulos oli, ettei olisi mielekästä pelata sunnuntaina ollenkaan. Auto pitäisi järjestää jotenkin laivaan ja itsekin pitäisi päästä kyytiin. Jatkoon ei siis pitäisi päästä vaan seuraavat matsit olisi syytä hävitä.

Aamupelissä ei tarvinut paljoa yrittää vaan helpon tuntuisesti hävisimme, tosin peli oli aika kivaa. Päätimme pelata iltapelinkin samalla tavalla ja niin myös teimme. Pelien välissä kävelimme hotellille ihmettelemään autoa ja söimme siellä. Puhelin soi kuumana, kun yritin ottaa selvää missä vika on. Vika ei selvinnyt, mutta vakuutusyhtiö Fennia lupasi hoitaa hinauksen satamaan sunnuntaina. Sekin oli neuvottelun tulos, normaali toiminta olisi kuulemma ollut odottaa maanantaihin ja hinauttaa auto korjaamolle. Olimme kuitenkin samassa kaupungissa, kuin satama, joten tähän myönnyttiin. Autoa ei kuitenkaan luvattu hinata Hyvinkäälle Helsingistä, vaan sen joutui hoitamaan itse.

Jukka lähti lentäen sitten lauantai-iltana. Me jäimme Maken kanssa sunnuntaihin odottamaan hinausta. Iltapäivällä hinausauto sitten saapuikin. Osaava kaveri ajoi kerralla hinurin pihaan niin, että sai vaijerilla vedettyä mersun lavalle. Make mersun kyytiin ja itse koppiin turisemaan ruotsia kuskin kanssa. Auto suoraan keulaportin eteen, josta työnsimme auton sisään. Laivaheput sanoivat, ettei aamulla ole mikään kiire saada autoa pois laivasta. Tuo sanonta oli hieman harhaanjohtavaa, mikä sitten aamulla kostautui.

Helsingin päähän olin monien soittojen jälkeen saanut Mäkelän Villen hakemaan trailerin kanssa mersun ja itseni. Ville saapui vähän sen jälkeen kun kaikki autot olivat laivasta lähteneet. Traileri osoittautui nippanappa tarpeeksi leveäksi. Eturenkaat saatiin juuri ja juuri mahtumaan laitojen väliin, mutta takarenkaiden osuminen tuntui olevan mahdotonta. Toista tuntia oli punnerrettu kun pyydettiin laivahepuilta apua. He tönäisivät trukilla mersua viisi senttiä sivulle, jolloin se osui trailerin laitojen väliin. Vihdoinkin mersu oli trailerissa, ei muuta kuin Villen Viton kyytiin ja ajamaan laivasta ulos.

Eipä ollut kiire laivasta ulos, ei...mutta kaikki portit olikin laitettu kiinni. Tullin määräys kuulemma. Ei saanut avata ennenkuin 12:30 ja kello oli 11. Eihän siinä mitään, mutta laivassa oli kaikki kiinni, joten ruokailukaan ei onnistunut. Pikkuisen alkoi hermostuttaa, ja Villestä alkoi näkyä samoja merkkejä. Vähän toista tuntia siinä aikaa tapettiin ja sitten päästiin jatkamaan matkaa Hyvinkäälle.

Mersu hinattiin suoraan Auto-Expert Roikosen hallille. Ilmeni, että vetoakseli oli katkennut. Osa löytyi helposti ja vaihtokin oli aika nopea. Auto oli jo samana iltana käytössä.