Jussi Uusipaavalniemi

NEUJAHRSTURNIER 2005, Bern

Mukana: Pepe Manninen, Jouni Weckman, Pepe Tsutsunen ja Jussi

Välillä hieman Ruotsiakin pidemmälle pelireissulle. Idea lähti ajoissa jo syksyllä ja halukkaita lähtijöitä oli sopivasti neljä. Eeva Röthlisberger katseli meille sopivia turnauksia Burgdorfin läheltä ja ajallisesti päädyttiin Bernissä järjestettävään turnaukseen.

Eeva hoiti ilmoittautumisen, lennot varattiin Ryanairilta ja auto Avikselta. Lentohinta noin 95 euroa Tampereelta Hahniin, Saksaan. Auto vajaa 300 euroa, joten matkakulut oli verrattavissa Ruotsin viikonloppuun. Asuminenhan oli sovittu Röthlisbergereille Burgdorfiin.

Lento Tampereelta oli tietysti myöhässä noin 5 tuntia, mutta saimmepa aikaa pelata korttia ja maistella lentokenttäkahvilan tuotteita. Auton hakeminen oli hieman arpomista remontin alla olevasta Hahnin terminaalista. Lopulta valkkasimme WV Touranin ja siitä heti yksi penkki pois ja näin oli takapenkilläkin mukavat oltavat. Kamat meni tila-autoon helposti. Nokka kohti Mannheimia. Tampereella odotellessa tajunta pelasi sen verran, että Burgdorfiin ei olisi kiva ajella keskellä yötä. Niinpä Salon Teemu toimi internettinä ja teki varauksen Manheimin Formule1:een.

Yöksi hotelliin (tuplahuone 22 euroa) ja aikaisin aamulla takaisin tien päälle. Poikettiin johonkin pikkukylään ostamaan evästä ja juotavaa. Matka sujui rattoisasti ja vauhtia pidettiin 160 korvilla. Röthlisbergereillä oltiin ajoissa ja kerkisimme vielä Berniin iltapäiväksi kävelemään.

Turnaus meni erittäin mukavasti. Hävisimme vain yhden ottelun ja sijoitus oli 5. Pistelasku oli omituinen mutta reilu. Peleistä jäi hyvä mieli, vaikka ensimmäinen vastustaja pahoittikin hieman mieltään kun emme tajunneet ottelun jälkeen mennä baariin tarjoamaan juotavia pelaajille varattuun pöytään. Tuttu tapa, mutta ei tule nykyisin vastaan kuin Skotlannissa ja Sveitsissä. No, ensi kerralla muistetaan tuokin asia paremmin.

Pelit tekivät päivistä aika täysiä ja mihinkään turistijuttuihin ei oikeastaan edes jäänyt aikaa. Kestitys Burgdorfissa oli jälleen ruhtinaallista. Maanantaina lähti lento takaisin, mutta lähdimme sunnuntai-iltana ja yövyimme samassa Formule1:ssä kuin tullessa. Lento takaisin oli ajoillaan. Ainoastaan Aviksen tiskillä sai hieman taistella, kun luvattu hinta olikin eri hinta. Sekin siinä lopulta selvisi, mutta kaveri tiskillä hieman hermostui. Itsellä olisi pinna riittänyt vänkäämiseen vielä vähäksi aikaa. Lento hienosti Tampereelle ja autoa kaivamaan kinoksen alta. Kotimatka sujui hyvin ja jäimme Jompen lupaamia ryynimakkaroita odottelemaan. (vieläkään ei ole kuulunut, marraskuu 2005).

Hieno ja onnistunut reissu. Uhoa oli tehdä vastaava uudestaan, saapa nähdä.