Jussi Uusipaavalniemi

TIETOKONEET

Tietokoneet tuli kuvaan syksyllä 1981, kun Sveitsinrinteen koululle ostettiin ensimmäinen mikrotietokone, Luxor ABC-80. Olin lukion ensimmäisellä luokalla ja ylimääräiseksi valinnaiseksi aineeksi sai ottaa ATK:n. Kurssia veti Kauko Orrainen, joka oli siihen aikaan edelläkävijä ohjelmoitavissa laskimissa ja tietokoneissa. Kake oli ymmärtäväinen opettaja ja on pitkälti hänen ansiotaan, että yleensä olen tekemisissä tietokoneiden kanssa. Kake myönsi kahdelle lukion oppilaalle oman avaimen kouluun, jolla pääsi tietokonetta käyttämään koska tahansa. Toinen avain oli Komin Arilla ja toinen minulla.

Aika nopeasti jo lukion ensimmäisellä luokalla tajusin, mitä tulen työkseni tekemään kunhan opiskelen ja kasvan isoksi. Tämä tajunta piti kutinsa ja näin harrastuksesta alkoi saada rahaa ensin kesätöiden tekemisenä ja sittemmin ammattina.

Siihen aikaan oli tietokoneilla se hyvä puoli ettei niille ollut oikein valmiita pelejä. Pelit piti siis tehdä itse. Mallia otettiin siihen aikaan kolikoilla toimivista avaruuspeleistä. Sitten istuttiin pääasiassa Markun kanssa illat, viikonloput ja jopa kesälomalla koulussa mikroa näppäillen. Haasteita riitti ja luulenpa, että nykyisellään ohjelmointi on huomattavasti helpompaa kuin silloin. Koneessa oli vain 16 Kb muistia ja jos käytti printteriä, niin jäljelle jäi 12 Kb. Siinä piti tosissaan taiteilla, että sai muistin riittämään.

Ensimmäisiä hyviä pelejä, joita muistan Markun kanssa tehneeni olivat perinteisiä tulituspelejä. Niitä innostui oikein itsekin pelaamaan. Komin Ari puuhasteli Heinon Jarin kanssa ja saivat laskettua 3000! (eli 3000 kertoman). Markku tietenkin keksi miten saataisiin yhteen tavuun tungettua kaksi numeroa ja rikottua heidän ennätyksensä. Teimme siis ohjelman, joka laskee 3050! ja tallettaa sen kasetille. Erikseen piti tehdä ohjelma joka sen tulostaa. Jos en väärin muista, niin kone laski tuota tehtävää kolme päivää.

Ari oli tehnyt itsekseen ristinolla-peliä, mutta nopeus ei oikein ollut haluttua luokkaa. Vaikka laski vain yhden siirron eteenpäin, niin vain välitunneilla olisi kerinnyt yhden siirron tekemään ja kone laski tunnin seuraavaa siirtoa. Nopeutta ei koneeseen saanut, mutta konekielellä tehden asia nopeutuisi. Ari teki oman konekielikääntäjän ja jostain syystä ajauduimme Arin kanssa kahdestaan tekemään sitä ristinollaa. Nopeus oli kuin toiselta planeetalta, yksi siirto eteenpäinmiettien kesti alle sekunnin. Kaksi siirto eteenpäin kesti jotain kohtuullista.

Tuon jälkeen teimme Markun kanssa paljon konekielisiä rutiineja, jotka nopeuttivat pelien pelaamista huomattavasti. Ruudun siirtäminen pikseli kerrallaan johonkin suuntaan oliot mukana oli tyypillinen rutiini. Markku kehitteli tuolta pohjalta jopa oman kielen, jolla sai helpommin tehtyä pelejä.

Jossain vaiheessa oli mukana myös Peltolan Janne (=PLZI). Janne oli alkuun vähän rasittavan tunkeileva meidän juttuihin, mutta myöhemmin löytyi myös yhteinen sävel. Tosin musiikkimiehenä PLZI löysi myöhemmin paljonkin säveliä, me emme Markun kanssa musiikista ymmärtäneet. PLZI:llä oli jossain vaiheessa legendaarinen Commodore VIC 20, jolla paljon pelailtiin koulun telkkariin kytkettynä.

Hyötyohjelmiakin tuli tehtyä. Tietokoneita ei oikein kukaan silloin ymmärtänyt, joten kaikenlaista olisi saanut tehdä, jos aika olisi riittänyt. Minä tein yhden ohjelmiston, jolla laskettiin Hyvinkäällä järjestetyn partiotaitokilpailun pisteet. Se sujui loistavasti, vaikka itse sanonkin. Tulokset saatiin jukistettua heti, kun viimeinen vartio tuli maaliin. Käsintarkistusta ei kukaan jaksanut laskea loppuun.

Markun kanssa tehtiin myös ohjelma jolla laskettiin reserviläisten taitokisojen tuloslaskenta. Kesällä 1983 pääsin kesätöihin Raunion Martille, "ATK palvelu Martti Raunio Oy". Martti oli toimittamassa keväällä koululle uutta ABC-800 konetta ja silloin tulin kysyneeksi kesätöitä. Martti lupasi siltä seisomalta maksaa jotain siitäkin, että tekisin jotain toimistolla.

Jo lukioaikana aloimme koulun ATK-kerhon kanssa käydä KT-messuilla. Yhdet messut ovat jääneet mieleen, jossa teimme ABC-80 koneita mainostavalle osastolle kiusaa. Olimme kokeilevinamme konetta ja tekaisimme siihen konekielisen ohjelman joka alkoi vilkuttaa ruudulla tekstiä "Jussi ja Markku were here". Talletimme sen levylle ja laitoimme sen aina käynnistymään konetta käynnistettäessä. Jatkoimme kierrosta ja tulimme jonkin ajan kuluttua paikalle takaisin katsomaan. Siinä oli kaksi ukkelia yrittämässä saada sitä tekstiä pois. Hymyilimme takana jonkin aikaa ja kysyimme saammeko auttaa. Otimme jutun pois ja seuraava lause herroilta oli "Tarviskohan pojat kesätöitä?". Kiitimme, mutta emme tarvinneet.

Ensimmäinen oikea ohjelma oli ABC-800:lla. Siihen tehdyllä tietokannalla piti tehdä lukujärjestyksen tekoa helpottavia juttuja Pohjoispuiston lukion rehtorille,  Raimo Tepolle. Käsittääkseni niistä oli jotain hyötyäkin. Seuraava kunnollinen juttu oli Hyvinkään VR:n konepajalle huoltokonttoriohjelmisto. Se oli pankkia vastaava ohjelmisto ja se oli käytössä tosi pitkään. Maininnan arvoista oli Hyvinkään kaupungille tehty ohjelmisto, jolla voitiin laskea kunnallisvaalien tulokset. Sitä käytettiin ensimmäisen kerran 1984 ja sain sen läyttämistä varten oikein armeijasta lomaa. Samaa ohjelmaa käytettiin myös kaksissa seuraavissa vaaleissa.

Jossain vaiheessa ilmestyi ensimmäinen IBM PC 8086 Martin toimistolle. Ensimmäinen juttu oli tehdä sillä COBOL-kielinen ohjelmapalikka hissitehtaan käyttöön. Jossain vaiheessa tuli kuvioihin Nokian MikroMikkoja.

Lukio loppui ja piti lähteä jonnekin opiskelemaan. Selvää oli että se liittyisi ATK:hon. Silloin oli periaatteessa kaksi paikka ylitse muiden. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelyopin laitos ja Tekninen korkeakoulu. Komin Ari lopetti lukion pari vuotta ennen minua, siis koska oli pari vuotta vanhempi. Ari meni yliopistolle ja ajattelin, että jos se Arille kelpaa, niin se on oikea paikka myös minulle. Pääsin sitten suoraan papereilla yliopistolle. Korkeakouluun en olisi edes päässyt, kun ne pääsykokeet eivät oikein motivoineet.

Kun aloitin opiskelut Helsingin yliopistolla syksyllä 1985, Martti sanoi, että kohta olisi aika siirtyä muualle hommiin. Hänellä ei olisi mitään sopivaa tarjottavaa. Martti hoiti myös paikan hissitehtaalle Korkalaisen Joken osastolle. Olin jo itsekin kysynyt KONEen ATK-osastolta hommia ja olisin saanutkin. Siihen aikaan riitti soittaa osaston päällikölle ja sanoa oma nimi, sillä sai heti lupauksen kesätyöpaikasta. Kesällä 1987 aloitin KONEella HHE-osastolla, eli sillä Martin järjestämällä paikalla. Se tuntui kiinnostavammalta.

KONEella olinkin sitten kahdeksan vuotta, eli koko opiskeluajan. Markun kanssa perustettiin UPN-Data Oy vuonna 1989 ja välillä tein työtä oman firman kautta ja välillä suoraan KONEelle. Välillä myös Kososen Oskun perustaman firman, DOSSI OY, kautta. Osku, joka oli aikaisemmin Maralla töissä, oli laittanut oman firman pystyyn, kun Mara oli jossain vaiheessa sanonut lopettavansa työt ja keskittyvänsä golfin pelaamiseen.

KONEella tein monia eri projekteja. Ensimmäinen työ oli vääntää C-kielellä ohjelma joka ohjaa wräppi-konetta. Vanha ohjelma oli tehty Fortranilla ja jollakin isolla koneella. Nyt sen koneen saisi poistettua käytöstä ja tehdä homma PC:llä. Tämä ohjelma luultavasti vieläkin ohjaa tuota konetta. Sen jälkeen tein monta vuotta turbo-pascalilla sähkösuunnittelijoille ohjelmaa, joka teki taulun sähkökuvat, vetolistat ja materiaalilistat. Välillä tein UNIX-ympäristössä scriptejä yhteen suurempaan projektiin. Välillä taas C:llä ja sitten PARADOX-tietokantaohjelmalla tilaustenkäsittelyohjelmistoa. KONEella tuli paljon tuttuja ja ATK-puolella tuli tehtyä juttuja sellaisten kavereiden kanssa kuin Ilkka Pirnes, Juha Mäkäräinen, Risto Jokinen ja Raimo Kaartinen.

Valmistumisen myötä piti hakea myös vakituista työpaikkaa. Oman firman kautta tekeminen oli siinä vaiheessa aika rasittavaa. Sitten päädyinkin jo Martikselle (nykyinen Tellabs Oy). Ohjelmointia on tullut harjoitettua koko ajan, kielet ja systeemit ovat vain välillä vaihtuneet.

Ensimmäinen oma kone tuli kuvioihin mukaan vasta kun kehityksen huippua oli 386SX kannettava tietokone. Seuraava oli 486 66MHz valmistumisen aikoihin. Nyt on menossa vasta kolmas pentium ja tämä nykyinenkin 800 MHZ kone on jo nykypäivänä aika "vanha" ja "tehoton". Totuus kuitenkin on, että oikeita töitä varten ei kovin usein tarvi päivittää, mutta kun nuo uusimmat pelit ei oikein pyöri...

Nykyinen kalusto (2003) ja työhuoneessa vallitseva kaaos.

Kalustoa on vuonna 2015: 2 pöytäkonetta, 4 laptoppia, 1 tabletti